|
Kerhon historiaa
Sonkajärven Laakajoella kapteeni Paavo Karvosen ja luutnantti Unto Pöystin kalareissulla syntyi aikanaan Ilmatorjuntakerhon perustamisajatus. Kalaa tuli kuulemma heikonlaisesti, mutta siinä syntyjä syviä puhuttaessa heräsi ajatus sodanaikaisten aselajiveljien keräämisestä yhteen reserviupseeritoiminnan puitteissa. Helsingin reserviupseerikerhon toiminnassa oli tuohon aikaan mukana paljon entisiä it-upseereita. Kun piirin tilaisuudet olivat yleensä laajoja massakokouksia heräsi ajatus pienemmän, mutta sitäkin tutumman joukon keräämisestä aselajitunnuksen alle.
Jo ennen It-kerhoa olivat muutamat aselajikerhot ehtineet nähdä päivänvalon. Erityisen merkittävänä kerhon perustamiseen vaikuttavana tekijänä oli sodanjälkeinen epävarma aika, jolloin maanpuolustusaate ei kaikkialla ollut kovin suuressa huudossa. Pariisin rauhansopimus oli saatettu voimaan vain muutamaa viikkoa aiemmin syyskuussa ja Liittoutuneiden valvontakomission viimeiset venäläiset jäsenet olivat poistuneet maastamme kuukautta aiemmin.
Kalaretkeltä palattuaan ottivat miehet yhteyttä tuntemiinsa reservin it-upseereihin ja niin lähti liikkeelle kirje, jossa pyydettiin saapumaan 28.10.1947 Katajanokan Upseerikerhon Karimo-saliin. Kokoonkutsujina olivat kapteenit Paavo Karvonen ja Reino Valio, luutnantit Unto Pöysti, Totti Noisniemi ja Jorma Oksanen sekä vänrikki Stig Hedman. Tilaisuudessa oli läsnä yhteensä 23 upseeria, jotka perustivat Helsingin reserviupseerikerhon Ilmatorjuntaosaston. Asioita hoitamaan valittiin väliaikainen toimikunta, joka sai seuraavan kokoonpanon:
Puheenjohtaja – kapteeni Paavo Karvonen
Varapuheenjohtaja – kapteeni Uljas Marttinen
Sihteeri – luutnantti Martti Terässalmi
Rahastonhoitaja – luutnantti Unto Pöysti
Kerhomestari – luutnantti Totti Noisniemi
Huoltoupseeri – kapteeni Olavi Rahela
Jäsen – luutnantti Willy Breitenstein
Jäsen – luutnantti Pauli Jalassola
Helsingin reserviupseerikerhon johtokunta hyväksyi osaston kerhon alaosastoksi 6.11.1947 pitämässään kokouksessa. Perustamiskokouksen pöytäkirjan 11§ mukaan alaosaston toimintamuodoiksi päätettiin Pariisin rauhansopimuksen määräysten mukaisesti toistaiseksi rajoittaa it-tykistön harjoitusammuntojen ja leiriharjoitusten seuraamiseen, varojen hankkimiseen juhlia järjestämällä, yhteisiin kokoontumisiin keskusteluineen ja esitelmineen ammattiasioista. Alkuvuosien toiminta tapahtui kiinteässä yhteydessä aselajin aktiiviupseeriston kanssa, joka suhtautui kerhoon varsin myönteisesti. Yksi alkuvuosien toiminnan kulmakivi oli herrasmieskilpailut. Ne kehitettiin it-kerhon piirissä ja periaatteeksi otettiin, että niissä oli kaikilla ikään ja painoon katsomatta pelkästään nokkeluutta käyttämällä yhtäläiset mahdollisuudet menestymiseen. Pistooliammuntaa harrastettiin myös, aluksi tosin peitellyin muodoin. Samoin yhteydenpito asevelvollisuuttaan suorittaviin it-kokelaisiin on kuulunut ohjelmaan jo alkuajoista lähtien.
Vasta Neuvostoliiton luhistuminen ja Pariisin rauhansopimusten rajoitusten poistuminen 1990-luvun alkupuolella mahdollisti uusien toimintamuotojen käynnistämisen, ehkä juuri sellaisina kuin kerhon perustajat – sodanaikaiset rintamaupseerit – sen halusivatkin. Kerhon ensimmäinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen ilmatorjunnan lisäkurssi järjestettiin Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen (ItUY) johtamana syksyllä 1993 ja ilmatorjunnan yleiskurssi vuonna 1996. Tämän jälkeen kurssitoiminta on ollut säännöllistä ja kanavoitunut Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK) kautta.
Kerhon tunnuslauseeksi on muodostunut Procul et alte – kauaksi ja korkealle.
lähteet:
Helsingin reserviupseeripiiri ry:n Ilmatorjuntakerho 25-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 1972
Procul et alte – Helsingin reserviupseerien Ilmatorjuntakerho 50-vuotisjuhlajulkaisu 1997
|
|
|
